Leilan ja
Samiran suomenruotsalainen äiti haluaisi kasvattaa tytöistä hartaita
musliminaisia, joille Koraani on totuus ja itsensä koristelu kauhistus.
Maahanmuuttajaisä on omassa uskossaan maallistunut, mutta tarkka
tyttäriensä maineesta. Kaikilla muillakin kotilähiössä tuntuu olevan
mielipide siitä, mihin tyttöjen tulisi elämässään pyrkiä. Yläasteikäinen
Leila piiloutuu hupparinsa sisään, vaikka äiti tyrkyttää hijabia.
Isosisko Samira rääväsuisine kavereineen on Leilan tuki ja turva. Samira
haluaa jättää taakseen itäisen lähiön ja vanhempien arvot, mutta harva
on valmis hyväksymään hänen etenemisensä elämässä. Kun Samira tutustuu
skinijengin jäseneen Piteriin, ilmassa on alusta asti räjähdysherkkä
lataus. Sitten Samiralle tapahtuu jotakin kauheaa, ja Leila jää
odotusten, paheksunnan ja huhupuheiden ristituleen yksin.
Teksti on taas kirjan kannesta.
Heh, muistan tuon immenkalvokohdan :D Olen siis Itämaan lukenut ja pidinkin siitä. Onhan se hieman haahuileva rakenteeltaan, mutta minua se ei häirinnyt. Kirja muistutti minusta hieman Anja Snellmanin romaania Parvekejumalat.
VastaaPoistaNo hyvä, että en vaan luullut ;)
VastaaPoista